3D-ammunnan EM-kisoissa historian suurin joukkue Suomesta

Tallinnassa järjestetyt 3D-jousiammunnan EM-kisat houkuttelivat suomalaisia historian selvästi suurimman, 10 hengen joukkueen verran etenkin sijaintinsa takia. Taisi kisoilla olla kuitenkin myös uutuuden viehätystä.

Pieni joukko suomalaisia on osallistunut aiemmin 3D-jousiammunnan arvokisoihin ilman sen kummempaa kotimaista kisakokemusta ja toisaalta myös ilman sen kummempaa menestystä. World Archeryn 3D-ammunta rantautui SJAL:n toimintaan vasta tänä kesänä, kun seurat järjestivät ensimmäiset 3D-kilpailut.  

Kokemattomuus ei suomalaisia Tallinnassa kuitenkaan haitannut. Parhaasta suomalaissijoituksesta vastasi Timo Leskinen, joka sijoittui kuudenneksi miesten vaistojousen henkilökohtaisessa kilpailussa. Leskinen oli yhdessä Jarkko Lehtisen ja Pekka Loitokarin kanssa mukana myös miesten menestyksekkäässä joukkueessa, joka selvitti tiensä niin ikään kuudenneksi.

Timo Leskinen oli alkukilpailun jälkeen ensimmäisellä sijalla, mikä aiheutti miehelle hiukan paineita pudotuskierroksia ajatellen. Leskinen oli ensimmäisen pudotuskierroksen kuudes, ja samaan sijoitukseen hän päätyi myös toisella kierroksella. Hannu H. Kari oli tyytyväinen pudotuskilpailupaikkaansa selvittyään ensimmäiselle kierrokselle alkukilpailun 11. sijallaan. Vauhti hiipui hiukan pudotuskierroksella, joten Karin sijoitukseksi lopputuloksissa tuli 15. sija.

3D-jousiammunnan pudotuskilpailusysteemi muistuttaa maastoammunnan vastaavaa siten, että jatkoon pääsee alkukilpailusta 16 parasta, jotka ampuvat 12 rastin ensimmäisen pudotuskierroksen ja ratkaisevat joukosta kahdeksan  parasta tulosta, joilla mennään seuraavalle kierrokselle. Toisella kierroksella rasteja on kahdeksan, ja taas puolet, eli neljä parasta tulosta ampunutta ampujaa selviää jatkoon semifinaaleihin, jotka ammutaan sitten tauluammunnastakin tutulla mies miestä vastaan -periaatteella. 

3D-ammunnassa pudotuskilpailuvaiheessa nuolia ammutaan enää yksi per rasti, kun alkukilpailussa nuolia ammutaan joka rastilla kaksi.

Naisten taljajousessa Anne Lantee sijoittui lopputuloksissa kahdeksanneksi. Lantee paransi kisoissa jatkuvasti suorituksiaan, mutta ratkaisevalla toisella pudotuskierroksella nuolet eivät enää löytäneet parhaille osuma-alueille. ”Matka-arvioinnit olivat melkoista haparointia iltapäivän kierroksella ja tein muutaman typerän virheen. Näistä kisoista tuli kuitenkin opittua paljon”, Lantee kertoo.

Kilpailun avaus ei sujunut Lanteelta aivan suunnitelmien mukaan, kun hänen jousilaukkunsa jäi matkan varrelle edellisen kilpailumatkan jäljiltä. Jousi saapui vasta juuri ennen ensimmäisen kilpailupäivän käynnistymistä.

"Ehdin harjoituspäivänä saada kasaan setin, jolla olisin voinut ampua kisaakin, ja tein myös välttämättömiä hankintoja muun muassa uutta designia olevaa nuoliviiniä varten", Lantee naureskelee. "Olin henkisesti valmistautunut vetämään päivän niillä varusteilla."

Alkukilpailussa erinomaisesti ampunut Susanna Makkonen epäonnistui ensimmäisellä pudotuskierroksella ja sijoittui lopputuloksissa jaetulle 14. sijalle.

Naisten vaistojousessa Sanna Leivonen oli harmillisesti ensimmäinen jatkosta pudonnut sijoituttuaan 17:nneksi.

Taljajousimiehet karsiutuivat 16 parhaan joukosta. Pekka Loitokari oli parhaana suomalaisena 24:s, Marko Järvenpää 26:s ja Vesa Vaajamäki 34:s.

Myös pitkäjousimiehet karsiutuivat, Jarkko Lehtinen sijoittui 19:nneksi ja Jorma Tuovinen sijalle 40.

Joukkuekilpailussa kahdeksan parasta selviää pudotuskierroksille, joka ammutaan heti kahdenvälisinä otteluina. Kahdeksannelta sijalta jatkoon mennyt Suomen miesten joukkue – Timo Leskinen, Pekka Loitokari, Jarkko Lehtinen – kohtasi alkukilpailun voittaneen Italian joukkueen. Suomalaiset saivat otteluun hyvän alun, mutta lopulta Italian joukkue kasvatti eroa tasaisen varmasti erinomaisilla suorituksillaan. Italia eteni semifinaaleihin voittamalla Suomen pistein 224-213 ja voitti lopulta EM-kullankin. Suomen joukkueen sijoitus lopputuloksissa oli kuudes.

Mitalinen kohtalo ratkaistiin neljällä nuolella


Semifinaalit ja finaalit ratkottiin neljällä rastilla eli käytännössä neljällä nuolella. Finaalirataa Piritan urheilukeskuksen velodromilla vaihdeltiin jatkuvasti, jotta ampujat eivät saisi edellisiltä ampujilta tai joukkueen huoltajilta tietoja etäisyyksistä maalitauluina oleviin eläinhahmoihin. Matka-arviointi näyttelee aivan keskeistä roolia 3D-ammunnassa, etenkin kun kullakin rastilla ammutaan vain yksi nuoli.

Ruotsi hallitsi vaistojousiluokkaa viemällä sekä naisten että miesten voiton. Mikael Lindroth voitti miesten kultaottelussa Espanjan David Garcia Fernandezin pistein 39-37 ja Lina Björklund naisten kultaottelussa Ranskan Christine Gauthen pistein 35-34.

Taljajousessa miesten voiton vei Slovenian Slavko Tursic pisteen erolla ennen Unkarin Gyrogy Gondania 39-38. Naisten voitto meni Italiaan koko kilpailun ajan varmasti ampuneelle Sonia Bianchille, joka voitti Espanjan Shenaida Merida Morenon pistein 42-37.

Pitkäjousessa miesten mestaruuden voitti Unkarin Jozsef Molnar ennen Tsekin Tomas Hanusta 39-26. Naisten puolella Espanjan Encarna Garrido Lazaro voitti kultaottelussa Italian Giulia Barbaron pistein 31-24. 

3D-ammunnassa ei kilpailla kansainvälisesti lainkaan tähtäinjousella, mutta sen sijaan ohjelmassa on Suomessa harvemmin käytetty instinctive-luokka, joka muistuttaa lähinnä vaistojousta muutamin poikkeuksin.

Kisojen tarkemmat tulokset löytyvät täältä.


Teksti: Anne Lantee
Kuvat: Sussu Makkonen

 

 

 

 

 

 

Mikä 3D-ammunta?

►3D-ammunta muistuttaa paljon maastoammuntaa, mutta taulut ovat kolmiulotteisia eläinhahmoja
►Kaikki matkat ovat arvioitavia
►Matkat taljajousella ja Suomessa tähtäinjousella 5-45 m, vaisto-, pitkä- ja instinctive-jousilla 3-30 m, alle 13-vuotiaat ampuvat Suomessa matkoja 3-20 m
►Peruskierroksella 24 rastia, joihin ammutaan 2 nuolta per rasti, molempien osuma-arvo lasketaan tuloksiin, aikaa 90 sekuntia
►Pudotuskierroksilla ja finaaleissa 1 nuoli per rasti, aikaa 60 sekuntia
►Osuma-arvot 11, 10, 8, 5 tai 0. Ohi ammutuksi katsotaan myös osumat sarvissa, sorkissa ja pyrstöissä.

 

Kuva: Anne Lantee