Pääkirjoitus

Kohti visiota

Suomen Jousiampujain Liiton visioon 2020 on kirjattu kasvutavoite, joka on heikompia hirvittänyt. Vuoteen 2020 mennessä SJAL tavoittelee rekisteröityjen jousiampujien määräksi 5500 jousiampujaa.

On selvää, että tavoitteen saavuttaminen vaatii muutoksia toiminnassa ja toimintatavoissa kaikilla tasoilla. Avainasemassa ovat suomalaiset jousiammuntaseurat – siellähän harrastajamäärän lisäys konkretisoituu. 

Monessa seurassa on pula vapaaehtoisista ohjaajista ja valmentajista, jotka haluaisivat käyttää vapaa-aikaansa – ja monesti omaa harjoitteluaikaansa – muiden opastamiseen ja valmentamiseen. Vuoden vaihteessa uudistunut valmentajakoulutus toivottavasti rohkaisee uusia ihmisiä mukaan valmentajan polulle. Seuran harjoitustilat, -ajat ja muut olosuhteet saattavat myös aiheuttaa rajoitteita harrastajamäärälle. Nämä ongelmat eivät välttämättä ratkea nopeasti, mutta kun seuralla on osoittaa kotikuntansa tai -kaupunkinsa liikuntaväelle, että harrastajamäärä kasvaa ja sitä kautta tarvitaan kipeästi parannuksia olosuhteisiin, niin seuralla on paremmat neuvotteluasemat. On kuitenkin jotain, mistä jokainen seura voi hyvin pienellä vaivalla aloittaa. Tehdään seuroista kaikille kiva paikka harrastaa ja lisätään yhteisöllisyyttä seuraväen kesken. Siihen riittää oikea asenne ja avoin mieli. Ja ehkä kahvinkeittimeen investoiminen voi johtaa mukaviin rupattelutuokioihin harjoitusten tauoilla. Koska sinä olet viimeksi kysynyt kuulumisia hiljaa omissa oloissaan harjoittelevalta seurakaverilta? Saattaa olla, että seuran jäsenten keskuudesta paljastuu vähitellen uusia varovaisen innokkaita vastuunkantajia, seurahengen kohottajia ja aktiivisia talkoolaisia. Visiomme on, että jousiammunta on kasvava yhteisöllinen taitolaji. Yhteisöllisyys on tärkeä elementti, jotta porukka viihtyy ja saamme positiivisen imun aikaiseksi. Harrastajamäärän kasvutavoitteeseen visiossa liittyy toinenkin tavoite: 5500 jousiampujasta puolet olisi alle 30-vuotiaita. Nykytilanteessa alle 30-vuotiaiden osuus harrastajistamme on Sporttirekisteristä poimitun tilaston mukaan 30 prosentin luokkaa. Jos suhteutetaan juniorien kilpailulisenssien ja aikuisten kilpailulisenssien määriä, alle 18-vuotiaiden osuus kilpailijamäärästä on vain noin 18 prosenttia. Nykytilanteesta voi vetää erilaisia johtopäätöksiä tulevaisuuden suhteen. Joka tapauksessa lajimme saa olla ylpeä siitä, että harrastajiemme ikähaitari on niin suuri ja että jousiammunta voi olla aidosti koko perheen yhteinen harrastus. Missään nimessä ikäihmisten määrää ei haluta vähentää – päinvastoin. Näin ollen nuorten määrää pitäisi lisätä suhteessa paljon enemmän. Nuorten jousiampujien määrän kasvattamisessa on kuitenkin haasteita, joista kaikki eivät ole pelkästään jousiammunnan haasteita. Murrosiässä liikunta vähenee Suomessa poikkeuksellisen paljon, missä osasyynä on nuorten seuraharrastamisen lopettaminen. Tästä on enemmän tietoa tämän lehden artikkelissa, jossa kerrotaan Tampereen yliopiston tutkimustuloksista. Myös kolumnistimme tarkastelee tässä lehdessä omalta osaltaan jousiammunnan drop out -ilmiötä nuorten keskuudessa. 

Anne Lantee, päätoimittaja