Haastattelussa Lotta Biskop-Grahn
Kuka olet ja mitä seuraa edustat?Olen Ann-Charlotte ”Lotta” Biskop-Grahn, syntynyt vuonna 1969. Edustan Kokkolan jousiammuntaseuraa Achillesta. Miten ajauduit harrastamaan jousiammuntaa? Oltiin työporukan kanssa kokeilemassa keväällä 2005, ja tuntui, että tätä haluaisin harrastaa. Meni kuitenki pari kuukautta, ennenkuin menin uudestaan, ja se on paikallislehden ansiota, että rohkenin mennä. Lehdessä oli juttua seurasta ja sen toiminnasta, soitin heti seuraavana päivänä, milloin voisi tulla kokeilemaan, ja siitä se sitten lähti. Hyvä yhteishenki, mukavat ja auttavaiset seurakaverit ovat edesauttaneet, kun ammunta on tuntunut vaikealta, ja tietenkin perheen tuki ja kannustus on tärkeä. Miten paljon ja usein harjoittelet ammuntaa ja onko sinulla muita oheisharjoituksia?Olen tämän vuoden vuorotteluvapaalla, joten se antaa mahdollisuuden harjoitella enemmän kun aikaisempina vuosina. Tuntimäärä viikoittain on yhteensä noin 15-20 tuntia, joka sisältää ammuntaa, lihaskuntoa, lenkkeilyä, hiihtoa – joka nyt vaihtuu maastopyöräilyyn, kun lumet ovat sulanneet. Enemmänkin voisi harjotella, mutta panostan enemmän laatuun kuin määrään, ja joka treenin pyrin tekemään niin hyvin kun mahdollista.
Onko sinulla henkilökohtaista valmentajaa?Marko Kiviniemi, omasta seurasta sekä psyykkinen valmentaja Christoph Treier.
Onko sinulla muita salasia lajeja joita harrastat?Eivät ole salasia, jos niistä kerron! Kaikenlaisia lajeja on tullut kokeiltua vuosien varrelta ja joitakin käyn hyvin satunnaisesti harrastamassa.
Millaiset fiilikset ovat näin Suomen mestaruuden jälkeen ja ensimmäisen kansainvälisen kilpailun jälkitunnelmissa?Fiilis on tietenki mitä mahtavin Suomen mestaruuden jälkeen, ja ei voi oikein uskoa, että se on totta. Arki ja treenit jatkuvat niin kuin ennen, ja halu kehittyä enemmän on entistä suurempi. EM-kisa Puolassa oli todella hieno kokemus, tulos oli sitä, mitä olen ampunut kisoissa tämän talven, joten olen hyvin tyytyväinen omaan ammuntaani ja että sain pidettyä hermot kurissa, vaikka oli kansanvälinen kilpailu ja aivan uusi kokemus minulle. Suomen joukkueessa oli hyvä ilmapiiri ja ”vanhat konkarit” pitivät hyvää huolta meistä ensikertalaisista.
Saako harjoittelu uutta potkua maajoukkueeseen kuulumisesta?Ilman muuta antaa uutta ja lisää potkua harjoitteluun, myös Suomen mestaruus ja EM-kisa antavat lisää motivaatiota harjoitteluun, ja odotan innolla ulkokautta ja haasteita, joita se tuo tullessaan. Mitä odotat maajoukkue leiriltä omaan jousiammuntaasi?Lähden leirille avoimin mielin, uskon ja toivon, että sieltä tarttuu asioita, joilla pystyn kehittämään ammuntaani. Mikä on mielestäsi jousiammunan tulevaisuus Suomessa naisten tähtäinluokassa.Naisten kansainvälinen taso on kyllä korkea verrattuna Suomen tasoon. Terävä kärki puuttuu, mutta junnuilla on suunta oikea – todisteena muun muassa, että kaksi mitalia aikuisten SM-kisoista Kemissä meni T17 luokan ampujille. Jos junioreiden kehitys jatkuu samaan suuntaan, niin tulevaisuus näyttää valoisalta. Toivottavasti saadaan elokuussa Kokkolan Venetsialaiskisoihin runsas osanotto naisten sarjaan, jotta naisetkin pääsisi kisaamaan finaaliammuntoja torille =) Mukavaa kevään jatkoa! Trevlig fortsättning på våren!
Teksti: Sussu Makkonen, Ann-Charlotte Biskop-GrahnKuva: Ann-Charlotte Biskop-Grahn