Turvallisuus yleisötapahtumassa

Espoolainen jousiammuntaseura Robin Hood avasi vuosi sitten Suomessa uuden aikakauden viemällä kisat keskelle kaupunkia sinne, missä ihmiset liikkuvat. Perässä tulee toivottavasti muitakin seuroja, jotka vievät kilpailut katsojien luokse. Mitä kaikkea jousiammuntafinaaleiden järjestäminen turvallisesti vaatii?

Jousiammunta on parhaimmillaan mitä mahtavin yleisölaji, kunhan kisojen puitteet ovat sopivat ja turvajärjestelyt kunnossa. Kansainvälisissä arvokisoissa ja maailmancupissa on tavallista, että finaalit viedään keskeiselle paikalle kaupungissa – paikalle, jossa liikkuu paljon ihmisiä. Suomessa tapa ei ole vielä yleinen, joten vakiintuneita toimintatapoja järjestäjien ja toisaalta viranomaisten taholta ei ole. Suomessa luvan saaminen vaatii hieman totuttua tiukemmat turvajärjestelyt, onhan laji viranomaisillekin vieras. Turvallisuussuunnitelman tekemiseen kannattaa varata runsaasti aikaa. Espoon tapauksessa – ja todennäköisesti näin on monessa muussakin kaupungissa – kaupunki myönsi luvan kilpailun järjestämiseen vasta, kun tapahtumalle oli saatu poliisin ja pelastuslaitoksen lupa. ”Suunnitelman ensimmäisen version tekemiseen upposi kymmeniä tunteja, mutta kun radan suunnittelussa lähti heti alkuun miettimään turvallisuutta ja kirjasi huomiot heti ylös, oli se sinänsä helppo, vaikkakin työläs homma”, kertoo Hoodin kisoissa turvallisuusvastaavana toiminut Jaakko Setälä. Setälän aiemmasta kokemuksesta suurten tapahtumien järjestelykoneistossa oli paljon hyötyä. ”Kaikkein vaikeinta oli saada kaupungin edustajat edes kuuntelemaan suunnitelmat. Tämän jälkeen he vakuuttuivat varsin nopeasti, että kyseessä on ainutlaatuinen, hieno juttu.” 

Tapiolassa laajat turvajärjestelyt

 Tapiolassa kahdeksan maastoammuntarastin radalla turvallisuudesta vastasi 16 järjestyksenvalvojaa, 7 tuomaria ja 25 toimitsijaa. Lisäksi radalla oli mellakka-aitoja, huomionauhaa, nuoliverkkoja ja 25 radiopuhelinta. Alueella oli myös ensiapuryhmä, jonka toiminnasta vastasi Suomen Punainen Risti kolmella ensiapupäivystäjällä. Lopulta 25-sivuiseksi dokumentiksi venyneessä turvallisuussuunnitelmassa oli yksityiskohtaisesti selostettu tapahtuman kuvaus ja kulku aikatauluineen, jokaisen rastin ja oheistoimintana olleen yleisöammunnan turvajärjestelyt, turvallisuuteen vaikuttavat säännöt, joita ampujien on noudatettava, viestiliikenteeseen ja ammunnanohjaukseen liittyvät asiat sekä turvallisuuden kannalta keskeinen henkilöstö. Poliisin piti myös hyväksyä ennalta järjestyksenvalvojat, joista valtaosan tuli olla järjestyksenvalvojakortin suorittaneita. Lisäksi järjestyksenvalvojilla tuli olla myös tehtävään soveltuva esimies. Ennen kilpailun alkua poliisin ja pelastuslaitoksen edustajat kiersivät järjestäjien edustajien kanssa tarkistamassa jokaisen rastin ja koko kilpailualueen turvallisuuden, jonka jälkeen myönnettiin lupa aloittaa kilpailu. 

Taulukisoissa pääsee helpommalla

 Tauluammuntafinaalien järjestäminen yleisötapahtumana vaatii vähemmän turvallisuushenkilöstöä ja pienemmän alueen kuin maastoammuntafinaalien järjestäminen. Yleisölle pystytettävät katsomot toimivat luonnollisina liikkumista rajoittavina esteinä ohikulkijoille, joskin katsomon ja ammunta-alueen välillä on oltava vielä mellakka-aita tai muu este. Oli kyseessä sitten taulu- tai maastoammuntakisa, on kaikki mahdolliset turvallisuusriskit huomioitava ja niihin tarpeen mukaan varauduttava. Viranomaisten kannalta pieneltäkin tuntuvien riskien huomioiminen suunnitelmassa katsotaan plussaksi, koska se osoittaa, että järjestäjät ovat perehtyneet asiaan. Turvallisuussuunnitelman tekemiseen saa ohjeita poliisilta ja pelastuslaitokselta. ”Kannattaa heti alkuun värvätä kokenut järjestyksenvalvoja auttamaan suunnitelman tekemisessä, niin säästyy monelta harmilta”, Setälä vinkkaa.  Teksti: Anne Lantee
Kuvat: Maasto-SM 2010 kuvausryhmä Jukka Karvonen/Marko Ikonen/Pyry Ekholm
 

Katso videot Tapiolan SM-finaaleista ja radan turvajärjestelyistä

 Semifinaalit, yleinen vaistojousi


Mitaliottelut, yleinen tähtäinjousi

 

 

 

 

 

 

Myös SLU:sta saa hyödyllisiä vinkkejä yleisötapahtuman järjestämiseen. Lue lisää